Inhimillinen velka mädättää yrityksen ytimen

Tekninen velka on terminä monelle tuttu. Sillä tarkoitetaan vanhenevien ICT-ratkaisujen rämettymistä, joka johtuu siitä, että tarvittavia uudistuksia lykätään ja jatkokehitystä tehdään huonosti.  Tätäkin pahempi asia on inhimillinen velka. Siitä ei juuri puhuta, mutta siitä kärsii moni konsultointialan yritys. 

Inhimillistä velkaa alkaa kerääntyä yrityksissä silloin, kun henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen ja ihmiskeskeiseen johtamiseen ei panosteta riittävästi. Henkilöstöstä puhutaan organisaation suurimpana voimavarana, mutta heitä ei kohdella sen mukaisesti. Henkilöstöä ei osallistuteta riittävästi yrityksen kehittämiseen, heiltä ei kysytä mielipiteitä eikä heillä todellisuudessa ole mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä. Heitä ehkä kuullaan, mutta ei kuunnella. Siinä on suuri ero. 

Jokainen meistä on kohdannut esimiehen, jonka osaamiseen johtajana ei panosteta. Hänellä ei ole tarpeeksi aikaa tiimilleen, koska suurin osa työajasta menee asiantuntijatyöhön asiakkaalla. Mittarina ja palkkiona ovat pelkästään eurot. Mitä enemmän tiimisi tuottaa yritykselle, sen isomman bonuksen saat. Jos esimiehiin ei panosteta riittävästi, mitä tapahtuu ihmisille, joita he johtavat ja tukevat? Voiko yksikään yritys sanoa, että työntekijät ovat heidän tärkein pääomansa, jos johtamiseen ei panosteta riittävästi? Nykyään tämän ongelman voi kiertää sillä, että kertoo organisaation olevan itseohjautuva. Johdetaan vähemmän, annetaan enemmän vastuuta sekä vapautta asiantuntijoille. Tehdään esimiehistä asiantuntijoita ja oletetaan, että asia on sillä selvä. Johda itseäsi laadukkaasti äläkä valita. Me olemme moderni itseohjautuva organisaatio ja vastuu on Sinulla! 

Inhimillinen velka yrityksissä alkaa kasvaa siitä hetkestä, kun henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen ja ihmisten johtamiseen ei panosteta riittävästi.

Monen yrityksen motiivi siirtyä itseohjautuvaan organisaation onkin väärä. Itseohjautuvuus nähdään mahdollisuutena vuolla läski pois organisaatiosta (esimiehet) ja tehdä toiminnoista näin tehokkaampia. Laitetaan työntekijöille useita hattuja. Olet myyjä, johtaja, asiantuntija, mentori, asiakasvastaava ja markkinoija. Listaa voisi jatkaa. Kaikkihan haluavat johtaa omaa työelämäänsä ja saada lisää valtaa omaan arkeensa? Kiitokseksi uusista vastuista ei makseta senttiäkään enempää ja tuloksia toivotaan heti. 

Jos organisaatiota ei johdeta enää ylhäältä, vaan itseohjautuvassa yrityksessä enemmän kollektiivisesti, pitäisikö myös organisaation palkkarakennetta muuttaa? Kuinka moni ylemmän johdon henkilö on valmis alentamaan palkkaansa itseohjautuvassa organisaatiossa? Itseohjautuvuus ei ole vain vanhasta johtamisesta luopumista. Se vaatii suurta muutosta organisaation johtamisjärjestelmässä. Itseohjautuvat organisaatiot tarvitsevat vahvoja ihmisjohtajia, jotka pystyvät toimimaan mentoreina, valmentajina, suunnan näyttäjinä ja empaattisina olentoina. Ihmisten johtaminen ei ole helppoa ja yksikään johtaja ei ole koskaan valmis. 

Onko sukupolvien välinen kuilu kasvanut liian suureksi johtamisen kentässä? Olisiko aika uudistaa yritysten ylintä johtoa, jotta inhimillistä velkaa saadaan pienennettyä?

Henkilöstökeskeinen johtaminen tulee olemaan organisaation menestymisen edellytys. Nykyään se nähdään kilpailuetuna, mutta elämme murroksessa. Henkilöstön, tärkeimmän pääomamme, osallistuttaminen tulevaisuuden suunnitteluun, johtamiseen ja organisaation ongelmanratkaisuun tulee kasvamaan. Se tulee olemaan keskeinen ainesosa menestyvän organisaation reseptissä. Oli organisaatio suuri tai pieni, start-up tai alan kokenut konkari, sen tulee panostaa työntekijöihin ja kuunnella heitä. Erityisesti pienten yritysten tulee panostaa myös rekrytointiin, markkinointiin, työnantajakuvaan, hyvinvointijohtamiseen ja henkilöstöönsä yleisesti. Varsinkin jos tavoitteena on kasvaa, tarjota asiakkaille ensiluokkaista palvelua, houkutella uusia osaajia ja pitää huolta nykyisistä. 

Uuden yrityksen kannattaa istuttaa henkilöstökeskeisen johtamisen siemenet aikaisin, jotta oikeanlainen kulttuuri kasvaa organisaation mukana. Itseohjautuvuus, hyvinvointijohtaminen ja henkilöstön osallistaminen eivät saa olla vain trendikkäitä termejä, vaan asioita, joita kehitetään jatkuvasti. Jokainen työntekijä on tärkeä ja jokaisen työntekijän ääntä pitää kuulla. Ei riitä, että ”ovet ovat auki”, vaan johdon pitää aktiivisesti hakeutua keskustelemaan henkilöstön kanssa. Uskon, että vain panostamalla henkilöstöön heidän ansaitsemallaan tavalla, voidaan tuottaa ensiluokkainen asiakaskokemus. Ainakaan me Advianilla emme halua ottaa inhimillistä velkaa, vaan sijoitamme työntekijöihimme saadaksemme epäreilua kilpailuetua inhimillisellä pääomallamme.

 

Avainsanat: Advianlaiset

TILAA TUOREET ARTIKKELIT

Opi rakentamaan epäreilua kilpailuetua tiedolla johtamisella ja sijaintitiedolla.

Uudet blogiartikkelit sähköpostiisi heti julkaisupäivänä:

Ratkaisut

Valikoituja näytteitä tiedoistamme ja taidoistamme