Perusta onnistuneelle analytiikkaprojektille luodaan laadukkaalla suunnittelulla. Tässä artikkelissa Matias listaa kuusi tekijää, joiden avulla projektin onnistumisen todennäköisyys on reippaasti korkeampi ja selkeä suunnitelma saadaan kasaan. Uskomme artikkelista olevan sinulle hyötyä, jos olet työssäsi tekemisissä analytiikkaprojektien kanssa, olipa se sitten analyytikkona tai osana liiketoimintajohtoa.
Hallittua hapuilua, hallittua kokeilemista
Puhe datasta ja sen käytöstä liiketoiminnan tukena on lisääntynyt yrityskentässä valtavasti. Usealla suunnalla onkin otettu kiitettävästi askeleita järjestelmälliseen analytiikkaan perustuvan tiedon tuomiseksi päätöksenteon työkaluksi. Yhä useampi on päätynyt toteamukseen, ettei pelkkä raportointianalytiikka kaikista hyödyistään huolimatta enää riitä. Peruutuspeilin lisäksi tarvitaan ajovaloja. Siksi siirtymä raportointianalytiikasta edistyneemmän analytiikan käyttöön toiminnanohjauksessa on monella toimijalla vähintään suunnitteilla.
Edistyneen analytiikan käyttö ja lisäarvon varmistaminen kysyy kuitenkin huolellista valmistelua.
Projektin tarkoitus, sen luomat tarpeet, esitys- ja muut hyödyntämistavat sekä kehitys- ja toteutusaskeleet liittyvät tiiviinä verkkona toisiinsa. Hankkeisiin liittyy näin ollen aina myös huomattava määrä epävarmuutta. Hankkeen hallinnointi vaatiikin laaja-alaista näkemystä esimerkiksi käytettävissä olevasta datasta sekä vaihtoehtoisista työkaluista ja menetelmistä. Myös tulosten siirtäminen projektivaiheesta jokapäiväiseen tuotantoympäristöön vaatii hyvin suunnitellun toteutuksen. Tiimienvälisen yhteistyön puutekin on yleinen tuskan lähde.
Mistä päästä verkkoa kannattaa lähteä setvimään?
Joustava mutta kestävä kehikko
Moni analyytikko on kauhukseen kuullut ohjeen, jonka suora tai epäsuora sisältö koostuu jotakuinkin käskystä "Tee taikojasi" tai vain hieman tarkennetussa muodossa "Paranna sitä ja tätä". Niin imartelevalta kuin tällaiset ohjeistukset tuntuvatkin ja niin mukava kuin "Teen näin koska haluan" -työskentelytapa onkin, johtaa malli kuitenkin usein eri päätepisteeseen kuin loppukäyttäjä on kuvitellut tai pahimmillaan kaikkien näkökulmasta vajavaiseen lopputulokseen.
Siksi analytiikkahankkeen suunnittelun ensimmäinen vaihe onkin:
1. Määritä projektille täsmällinen tavoite sekä tarve, johon se vastaa
Tässä tarkkuus on avainasemassa: Mitä paremmin kaikki tietävät, miksi työtä tehdään, sitä vähemmän aikaa menee kesken kaiken tehtäviin suunnanmuutoksiin.
Lisäksi kannattaa ehdottomasti pyrkiä listaamaan:
2. Mitkä ovat projektin tämänhetkiset ja tulevat tarpeet?
Hankekehikon määrittely taas vaatii projektin eri osallisten ja sidosryhmien määrittelyä ja tarkkaa kommunikointia kaikkien osapuolten kesken. Liikejohdon ja analytiikkaa tekevän ja puhuvan porukan lisäksi projektit vaatinevat panosta myös esimerkiksi IT-osastolta, verkkosovelluskehitykseltä tai vaikka asiakaspalvelulta. Tässä työvaiheessa hankkeen vetäjän tärkein rooli on olla tulkkina vaikkapa liikejohdon ja datatieteilijän välillä. Esimerkiksi: Miten markkinointijohtajan käyttämä kieli kääntyy työn toteuttavan soveltavan matemaatikon kieleksi? Ei olla kuitenkaan liian ankaria! Ellei lopullista lopputulosta vielä osata arvata tai kaivata, voi projektin tavoitteeksi hyvin määrittää alustavan datan tutkimisen ja tulokseksi seuraavien projektien määrittelyn.
Isossa osassa on tietysti myös käytettävissä olevan data-avaruuden kartoittaminen. Kysykää:
3. Mitä aineistoja meillä on käytettävissä? Onko tähän soveltuvia oleellisia aineistoja saatavilla muualta?
Muita projektin määrittelyvaiheen avainkysymyksiä ovat alan ja analysoitavan datan asiayhteyden riittävä ymmärtäminen, sekä analytiikan sovellustavan tarkentaminen:
4. Koskeeko tarve selittävää analytiikkaa, diagnostiikkaa, ennakoivaa analytiikkaa vai optimoivaa analytiikkaa?
Kaikkeen tähän ei välttämättä perinteinen hankejohtaminen, IT-alalta tai muualta sovellettu, riitä, vaan tarvitaan omanlaistaan osaamista ja lähestymistapaa.
"Ihmeellinen pyöriminen" kunniaan
Edistyneen analytiikkahankkeen hallinnoinnin näkökulmasta turhauttavin seikka lienee sen iteratiivinen luonne. Lyhykäisyydessään datankeruu, yhdistely, alustava tutkiminen ja ennen kaikkea itse mallintaminen ovat vaikeita, monimutkaisia ja määritelmältään lähes arvaamattomia prosesseja. Siksi näiden toteutus kaipaa kaikesta yllä listatusta huolimatta joustavan ja toisteisen lähestymistavan, jossa asioita kokeillaan, perutaan ja kokeillaan uudestaan. Tavalla, joka monelle ulkopuoliselle näyttäytyy, kuten olen itsekin saanut kuulla, "ihmeellisenä pyörimisenä". Kyse ei suinkaan ole mistään maagisesta koreografiasta, vaan suhteellisen arkisesta kokeilun ja erehdyksen paritanssista, jossa työtä lähestytään usein vieläpä useaa ajatuspolkua pitkin rinnakkain.
Työ vaatii malttia ja jonkun verran sokeaa luottoa prosessin kestävyyteen, kuten myös riittävää ilmavuutta aikataulutuksessa, kun jokaista työpäivää tai edes ei työviikkoa voida etukäteen kohdistaa tietyn aikaikkunan täyttävään työvaiheeseen. Toisaalta esimerkiksi koneoppivaa ennustemallia, kuten muitakin laajoja työpanoksia, voisi tarkentaa ja jalostaa loputtomasti, jolloin on hyvä olla olemassa joku etukäteen määritelty raja sille, milloin malli on tarpeeksi hyvä. On muistettava, että mikään malli ei ole täysin oikeassa, mutta monet ovat hyvinkin käyttökelpoisia.
Projektinhallinnan näkökulmasta ehkä hyödyllisin työkalu on tässä yksinkertainen:
5. Säännölliset tilannekatsauspalaverit
Siinä missä monet projektit pistetään käyntiin Kick-Off -henkisellä aloituspalaverilla, jää yhteydenpito tämän jälkeen usein satunnaiselle tasolle projektin päättävään purkutilaisuuteen asti. Edistyneen analytiikkaprojektin luonteen takia on kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa tavata usein vaihtamaan ajatuksia eri sidosryhmien kesken, mikä auttaa kaikkia pysymään kärryillä ja jäsentämään ajatteluaan ja odotuksiaan suhteessa projektiin. Täten myös projektin aikainen viestintä, sen tavat ja kanavat kannattaa suunnitella huolellisesti.
Pitääkö luovuttaminenkin suunnitella?
Tälläkään elämänalalla onnistuminen ja sen tuoma menestys ei koskaan ole taattua. Edistynyt analytiikka kuuluu siinä mielessä tutkimustyöhön ja innovaatioiden maailmaan, että siinä mitä useimmin tehdään jotain uutta ja lopputulos on siksi joskus kovin arvaamaton.
Taitavalla suunnittelulla nostetaan onnistumisen todennäköisyyttä, ei kuitenkaan koskaan sataan prosenttiin. Ylivoimaisia ongelmia tai ratkaisevia puutteita voi ilmetä kesken hankkeen niin datan laadussa kuin saatavuudessa, resurssien riittävyydessä kuin alkuperäisen ongelmanasettelunkin osalta. Akateemisessa mielessähän "Ei tulosta" on myös oman arvonsa sisältävä tulos, vaikka hyödyt liiketoiminnan kannalta ovatkin vaikeasti hahmotettavissa muun kuin sisäisen oppimisen ja kokemuksen kartuttamisen osalta.
6. Määritä tarkastuspisteet
Niin henkisen kestävyyden kuin riskien hallinnankin kannalta ja esimerkiksi uponneiden kustannusten harhan välttämiseksi on siis tärkeää jo mahdollisen aikaisessa vaiheessa määrittää selkeät tarkastuspisteet työn vaiheessa, joissa hengähdetään miettimään: Onko tästä enää mielekästä jatkaa? Tehtäisiinkö jotain muuta? Tällöin uusi suunta uskalletaan ottaa ajoissa.
Kaipaatko apua edistyneen analytiikan projektien suunnitteluun ja läpiviemiseen?
Varaa ilmainen 30 minuutin konsultaatio asiantuntijamme kanssa.
Avainsanat: Analytiikka, Tiedolla johtaminen, Edistynyt analytiikka