ETL, SQL, Python, tietovarastointi, dataputket, big data, pilvialustat, tietokannat, tietointegraatio… Termejä, jotka usein vilahtavat data engineerien, eli suomeksi sanottuna datainsinöörien, työnhakuilmoituksissa. Mutta mitä data engineerin työ oikein pitää käytännössä sisällään? Entä millaisia taitoja datainsinööri tarvitsee menestyäkseen työssään?
Datainsinööri, tuo datamaailman putkimies, on data-ammattilainen, jonka tehtävänä on valmistella data analyyttistä ja operatiivista käyttöä varten. Datainsinööri muun muassa suunnittelee, rakentaa, jäljittää ja integroi dataa eri lähteistä, luo dataputkia ja tietovarastoja sekä toteuttaa erilaisia ratkaisuja dataa hyödyntäen. Datainsinööri siis kokoaa ja valmistelee raaka-aineet, joiden pohjalta varsinainen kakku leivotaan.
Vaikka datainsinöörin työ kuulostaa pääosin hyvin tekniseltä, ja toki sitä myös onkin, ei työssä sovi unohtaa niin kutsuttuja pehmeitä taitoja. Pehmeiden taitojen, kuten kommunikaatio-, yhteistyö- sekä itsensä johtamistaitojen merkitys korostuu nykyään alalla kuin alalla. Esimerkiksi Talent Shortage survey -tutkimuksen mukaan joka kymmenes työnantaja koki pehmeiden taitojen puuttumisen syyksi osaajapulaan.
Jos uralla eteneminen on vähänkään suunnitteilla, korostuu pehmeiden taitojen merkitys entisestään. Pehmeiden taitojen ollessa valttia tulevaisuuden työelämässä, kannattaa jokaisen datainsinöörin tai datainsinööriksi haaveilevan katsastaa, joko seuraavat viisi taitoa löytyvät työkalupakista. Näillä taidoilla pärjää taatusti niin datamaailman putkimiehenä, kuin missä tahansa muussakin roolissa työelämässä ja sen ulkopuolella.
1. Kasvata sosiaalisen älykön tuntosarvet
Sosiaalisia tilanteita ei datainsinöörin työstä puutu. Siksi datainsinöörin tärkein taito onkin sosiaalinen älykkyys. Sosiaalisesti älykkäällä on ikään kuin ”tuntosarvet”, joilla aistia erilaisia sosiaalisia tilanteita. Tällainen ihminen on empaattinen, ymmärtää herkästi omia sekä muiden tunteita ja käyttäytymistä, pystyy hyppäämään eri tilanteisiin mutkattomasti sekä muokkaamaan käytöstään tilanteen vaatimalla tavalla. Sosiaalinen älykkyys on siis sekä tilannetajua että näkökulmanottokykyä.
Sosiaalinen älykkyys ei kuitenkaan ole taito, jota voi oppia pelkästään kirjoja pänttäämällä tai sertifikaatteja suorittamalla, vaan se kehittyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Sitä voi kehittää harjoittamalla muun muassa empatia- ja myötätuntotaitoja, ystävällisyyttä, aktiivista kuuntelua, joustavuutta ja sopeutumiskykyä.
2. Onnistuminen on ennen kaikkea asennetta
En usko, että datainsinöörin roolissa voi tulla koskaan täysin valmiiksi. Vaikka jotkut perusasiat pitävät pitkään pintansa (kuten vaikkapa ETL, ELT tai SQL-kielen osaaminen), niin jatkuvasti muuttuvassa maailmassa uusia teknologioita syntyy kuin sieniä sateella. Kaikkia näitä ei kukaan ehdi täysin hallita tai saada osaksi työkalupakkiaan. Sen sijaan, että hallitsisi täydellisesti jokaisen teknologian tai jokaisen kielen syntaksin, on tärkeämpää tarttua rohkeasti eteen tuleviin projekteihin ja haasteisiin. Ole uskalias ja hyppää syvään päähän, vaikka housunpuntit tutisisivat ja saappaat tuntuisivat isoilta!
On tärkeää tarttua rohkeasti uusiin haasteisiin ja uusin projekteihin myös silloin, kun tuntee epävarmuutta omien taitojen riittävyydestä. Ole valmis tekemään oman osaamisesi ulkopuolisiakin juttuja virheitä pelkäämättä, sillä ihminen, joka ei tee virheitä, ei tavallisesti tee muutakaan (William Magee). Vastaa rohkeasti ”kyllä” eteen ilmaantuville mahdollisuuksille, vaikkapa blogipostauksen kirjoittamiselle, vaikka se aluksi saattaisikin tuntua itselle vieraalta. 😉 Kehotankin lisäämään omaan sanavarastoon lauseet: ”Mä selvitän”, ”Mä tutkin”, ”Mä hoidan tämän”.
3. Pidä korvat auki
Datainsinöörin työ on jatkuvaa yhteistyötä sekä kanssakäymistä kollegoiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Toimiva yhteistyö edellyttää taitoa kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa kanssaihmisten kanssa – enkä tarkoita kommunikaatiolla pelkkää puhumista tai itsensä esiintuomista. Kommunikoinnissa tarvitaan muutakin, kuten neuvottelu-, keskustelu-, kuuntelu-, viestintä- ja esiintymistaitoja. Näistä unohdamme usein arvostaa kuuntelutaitoa, joka on yksi keskeisimpiä vuorovaikutustaitoja. Kuunteleminen ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan kuulemista. Kuunteleminen on aktiivista toimintaa, jossa havainnoidaan ja tulkitaan sanallista ja sanatonta viestintää. Pidä siis korvat auki ja kuuntele. Tämä usein avaa myös uusia mahdollisuuksia: mitä asiakas tai kollega tarvitsee? Missä minä voisin olla avuksi? Entä voisinko tarjota apua ja osaamistani, vaikkei sitä ole välttämättä osattu pyytää?
4. Oppia ikä kaikki
Tähänastisen urani aikana en ole kohdannut projektia, jossa teknologia tai edes koodikieli olisi kaikissa juuri sama. Sen sijaan, että hallitsisi täydellisesti jonkin tietyn teknologian tai koodin syntaksin, pidänkin tärkeänä oppimiskykyä ja uteliaisuutta. Uteliaisuus on kasvun, kehityksen ja oppimisen moottori. Se on myös avain jatkuvalle, koko elämän kestävälle oppimiselle, joka on muuttuvassa maailmassa ensisijaisen tärkeää. Jatkuva muutos edellyttää, että ihminen on valmis oppimaan ja päivittämään omaa osaamistaan. Jatkuvasti muuttuvassa työympäristössä työntekijältä vaaditaan ennen kaikkea omaa halua ja valmiutta oppia.
Pidä siis mieli uteliaana ja avoimena, sillä tutkimusten mukaan älyllisellä uteliaisuudella ja "nälkäisellä mielellä" on tärkeä rooli menestymisen kannalta. Osoita uteliaisuutta, kysele ja ota uudet asiat vastaan mahdollisuuksina oppia jotain kiehtovaa. Ole utelias myös oman ydinosaamisalueen ulkopuolisia asioita kohtaan, sillä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa monipuolista osaamista kaivataan yhä enemmän. Kun hallitsee asioita oman ydinosaamisalueen ulkopuolelta, kyvykkyys ratkaista erilaisia ongelmiakin on suurempi sekä kyky hahmottaa isompia kokonaisuuksia myös laajempi.
5. Pidä hauskaa, koska se on tärkeämpää kuin mikään muu!
"There is little success where there is little laughter." (Andrew Carnegie)
Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä: muista relata! Ei se työ (tai elämä ylipäätään) aina niin vakavaa ole. Me datainsinööritkin möhlitään, joskus ihan kunnolla, mutta kaikesta selviää huomattavasti helpommin pilke silmäkulmassa ja virne naamalla. Muista siis nauraa omille mokille ja heittää välillä huumoria kehiin. Sitä paitsi tutkimusten mukaan nauraminen vahvistaa muistia, luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä sekä toimii oivana stressin ja negatiivisuuden karkottajana. Ripaus huumoria ja naurua kehiin, sillä nauru se tunnetusti pidentää ikää! 😊
Kiinnostaisiko työpaikka Advianilla? 🤔
Avainsanat: Analytiikka, Advianlaiset, Tiedolla johtaminen, Konsultointi