Kaukolämpö on yksi Suomen yleisimmistä ja ympäristöystävällisimmistä lämmitysmuodoista, mutta sen toimivuus ei synny itsestään. Vuotojen havaitseminen kaukolämpöverkostossa on kriittinen osa kunnossapitoa, ja uusimmat teknologiat, kuten helikopterista tehtävä lämpökamerakuvaus yhdistettynä tekoälyyn, ovat tuoneet tähän työhön merkittävästi lisää tarkkuutta ja tehokkuutta. Tässä artikkelissa esittelemme, miten moderni analytiikka ja älykkäät työkalut tukevat kunnossapidon ammattilaisia ennakoivassa työssä, säästävät resursseja ja auttavat pitämään verkot kunnossa – nyt ja tulevaisuudessa.
Kaukolämpö on energiatehokas tapa lämmittää rakennuksia, mutta järjestelmän luotettava toiminta edellyttää jatkuvaa kunnossapitoa ja valvontaa. Yksi keskeinen osa huoltotyötä on kaukolämpöverkoston vuotojen havaitseminen. Kaukolämpövuodot eivät pelkästään aiheuta merkittäviä energiahäviöitä, vaan ne voivat myös vaarantaa järjestelmän käyttövarmuuden, aiheuttaa vahinkoa rakenteille ja lisätä korjauskustannuksia. Lisäksi huomaamattomasti vuotava kuuma vesi voi aiheuttaa turvallisuusriskin sekä mahdollisia haittavaikutuksia ympäristölle. Tästä syystä vuotojen varhainen tunnistaminen ja paikantaminen on olennaista niin taloudellisesta, teknisestä kuin ekologisestakin näkökulmasta.
Lämpökamerakuvaukset helikopterista käsin ovat tuoneet aivan uudenlaista tarkkuutta ja tehokkuutta kaukolämpöverkkojen kunnossapitoon. Moderni teknologia yhdistettynä tekoälyyn mahdollistaa lämpövuotojen entistä nopeamman ja tarkemman havaitsemisen, mikä tehostaa sekä kunnossapitoa että verkon pitkäjänteistä suunnittelua.
Kaikki alkaa helikopterilennosta, jossa lämpökamera tallentaa kuvia laajalta alueelta. Kuvauksen onnistumiseksi sääolosuhteiden on oltava otolliset: kylmää, kirkasta ja kuivaa. Yhdellä lennolla syntyy jopa kymmeniä tuhansia lämpökamerakuvia, joihin liitetään tarkat GPS- ja asentoanturitiedot. Näiden avulla kuvat voidaan georeferoida – eli sijoittaa tarkasti kartalle.
Seuraavaksi kuvat suoristetaan ja yhdistetään yhdeksi taustakartaksi eli lämpökartaksi, joka antaa lintuperspektiivin verkkoalueen lämpötilajakaumasta. Kartalla poikkeavat lämpötilat, esimerkiksi mahdolliset vuodot, erottuvat selkeästi muusta ympäristöstä.
Lämpökartta ei yksin riitä, vaan sen päälle rakennetaan tekoälyavusteista analytiikkaa. Tekoäly etsii ja luokittelee poikkeavia lämpötiloja hyödyntäen sekä nykyisiä havaintoja että historiadataa, kuten aiempia vuotoja, verkon geometriaa ja kaivojen sijainteja. Tunnetut lämpimät kohdat, kuten poistoilmaputket ja lämmitetyt ajoluiskat, suodatetaan automaattisesti pois, mikä vähentää turhia tarkastuskohteita.
Analyysin jälkeen asiakkaalle toimitetaan potentiaalisten vuotojen sijainnit ja lämpökartta. Tilaaja käy havaintopaikat läpi maastossa ja päivittää (validoi) havaintojen tilan sen mukaan, onko kohdassa vuotoa vai ei. Läpikäydyt ja validoidut havainnot palautetaan analyytikolle luoden arvokkaan palautesilmukan, jonka avulla tekoäly oppii jatkuvasti lisää ja osumatarkkuus paranee kuvauskerta toisensa jälkeen.
Kokonaisuutena lämpökamerakuvaukseen perustuva analytiikka tuo huomattavaa lisäarvoa erityisesti kunnossapitoinsinöörin työkalupakkiin. Kun kriittiset kohdat löytyvät nopeasti ja luotettavasti, voidaan siirtyä ennakoivaan kunnossapitoon reaktiivisen sijaan.
Kaukolämpöverkkojen kunnossapito on siirtymässä kohti dataohjattua ja ennakoivaa mallia. Yhdistämällä lämpökamerakuvaukset, tekoälyanalyysin ja kenttävalidoinnin, voidaan saavuttaa tehokkaampi ja luotettavampi kunnossapitojärjestelmä. Tämä kehitys ei ainoastaan paranna verkon toimintavarmuutta, vaan myös optimoi resurssien käyttöä ja vähentää ympäristövaikutuksia.
Kestävämpi kaukolämpöverkko tekoälyn avulla
Fortum hyödyntää lämpökamerakuvausta ja edistynyttä analytiikkaa kaukolämpövuotojen havaitsemiseen – tutustu asiakastarinaan!
Varaa itsellesi sopiva aika alla olevasta kalenterista.
Tutustu Data Advisory -palveluihimme
Sukella kanssamme pintaa syvemmälle ja maksimoi liiketoimintahyötysi datalähtöisesti.